Verenanto Ruottissa perustuu kokohnaan altruismhiin – antamisheen ilman vastiketta. Se oon yksi hoion konkreettisimista solidaarisuuen muoista.
Altruismi tarkottaa epäitteköisyyttä: toimimista toisen hyväksi ilman omhaa hyötyä. Verenannossa altruismi ei ole vain eettinen kanta vaan kans käytänön eelytys. Sekä WHO että Euroopan neuvosto suositelevat vaphaaehtosta, palkatonta antoa muun muassa siks ette talouelinen korvaus saattaa antaa syyn olla kertomatta oikeita tietoja terhveyskyselyssä.
Miksi ihmiset anttava verta?
Usiamman maan tutkimukset näyttävä samhaan suunthaan: suurin osa antajista tekkee sen altruistisista syistä. Muita tavalisia syitä oon se ette itte eli lähheinen oon tarvinu verta, yhtheenkuuluvuus paikkakunnan eli työpaikan kansa, ja halu tehä jotaki konkreettisesti hyööylistä pienelä vaivala.
Norjalainen tutkimus näyttää ette sosiaaliset syyt – ystävät ja perheenjäsenet jokka jo anttava – oon vahva vaikutin ja ette antaminen vahvistaa ittetuntoa. Italialaiset ja iranilaiset tutkimukset näyttävä ette naiset mainittevat altruistiset syyt vähän ushein ko miehet.
Korvausta vai ei?
Kysymys korvauksesta oon kansanvälisesti kiistanalanen. Maissa joissa korvausta maksethaan, siittä tullee ushein voimakas riippuvuus, ko taas esimerkiksi intialaiset tutkimukset näyttävä ette vaphaaehtoset antajat tulhaan usiammin uuestansa ko net jokka saava palkkion. Ruotti seuraa Euroopan neuvoston ja WHO:n periaatetta vaphaaehtosesta, palkattomasta antamisesta.
Ruottalaiset antajat pitävä tutkimuksissa motivoivimpana ei rahaa vaan sitä ette saapi tietää omat koetuloksensa, saapi antaa työajala ja ette veripalvelhuun oon helppo tulla.
Ihmisruumis ei ole myytävä
Ruottin verenantajaliitto vastustaa kaikkea verheen ja verijohanaisheen liittyvää markkinointia ja voiton tavottelua sen periaatheen mukhaan ette ihmisruumis ei ole myytävä. Veri pittää antaa lahjana, ei myyä tavarana.